Tarra on mielenkiintoinen kaveri. Jos otat liian höllästi kiinni, se lörpsähtää kaksinkerroin ja tarrautuu itseensä kiinni. Jos taas otat liian napakan otteen, se venyy ja paukkuu ja sitten reunat on sellaiset hauskat röpölöiset kun yrität liimata sitä alustaan. Tältä näytti Hetan lattialla kun tarrarullat pyöriteltiin auki:

Ensin leiks-leiks leikeltiin tarralevyjä palasiksi ja sitten muutama tarra kokeeksi liimattiin jo paikoilleenkin:

Tytär halusi heti mopoon tällaisen pienen tarran, se olikin helppo liimattava:

Tallinylisen viereen seinälle (näkyy Kustavintielle) olisi tarkoitus ripustaa tämä muoviselle lakanalle painettu versio aiheesta:

Tyttö joutui kurkottelemaan jotta päänsä näkyi pressun takaa. Että aika reilun kokoinen on.

Mä tykkään ite, että nää on ihan kivasti onnistuneet (vaikka itse olenkin suunnitellut). Oranssi-musta väriyhdistelmänä on hyvin erottuva täällä vihreyden keskellä ja tykkään tosta fontista (enkä nyt tarkoita tota arialia ;))  ).